Pari sanaa ystävyydestä





Eilen sain luokseni ystäviä perjantaisen ystävänpäivän johdosta. Kokkasin koko poppoolle ja istuimme alas pitkästä aikaa ja vaihdoimme kuulumiset. Kuinka syvällisiä ajatuksia meillä kaikilla onkaan elämästä! Keskustelut olivat todella mielenkiintoisia. Kumpa olisitte saaneet olla kärpäsenä katossa. Lapsista, perheestämme, lapsuudestamme, miehistä, työelämästä ... kaikesta maan ja taivaan välillä. 

Meidän tiemme ovat kohdanneet ala-asteen luokkahuoneessa ja toisten kanssa ylä-asteelle siirtyessä, teiniangstin vallatessa mieltämme - kokeneet yhdessä yhtä ja toista. Jotakin olisi toki voinut jättääkin kokemattakin ... 

On rikkaus olla heidän ystävänsä yhä - vieläkin. On uusia kavereita, naapurikavereita, työkavereita, harrastuksissa tavattuja kavereita, blogikavereitakin, miehen kautta tulleita upeita ystäviä - jotka ovat muodostuneet jo minullekin kovin rakkaiksi. Mutta nämä upeat naiset, jotka ovat olleet elämässäni mukana kauan. Joita ei aina näe, mutta jotka ovat olemassa. Se on hieno asia. Tilanteita menee ja tulee, niille voi kohauttaa olkia. Aina ei tarvitse olla samaa mieltä. Koska tietää, että toinen on olemassa eikä sulje porttia lopullisesti perässään.

Olen varma, että tapaamme vielä viriileinä vanhuksina ja reissaamme yhdessä, kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. Vaikka elämä vie ja heittelee, toiselle paikkakunnallekin, siellä he kuitenkin säilyvät.
Parasta ennen päivämäärää ei ole.

Myöhäiset ystävänpäivä muistamiset kaikille ihanille blogini seuraajille, ystäville ja sukulaisille siellä jossain ruutujen toisella puolen!

Ensi viikon olenkin talvilomalla ja voisin vaikka kokeilla jos onnistuisin bloggaamaan joka päivä? Onkohan liikaa luvattu ? Saa nähdä! 

3 comments

  1. Love you, Niina ♥
    Kiitos ihanasta eilisestä. Yhdyn täysillä sun joka sanaan ♥
    Meihin ei todellakaan lyödä "parasta ennen" -päiväystä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. :) Kiitos visiitistä! Olipa hauskaa jälleen kerran!

      Delete
  2. Ystävät ovat elämän suola :)

    ReplyDelete